lauantai 16. marraskuuta 2013

Kyläilykierros

 Perjantaina 8.11. lähdimme matkaan, Oravakivensalmen alueella pidimme lepotauon. Turisteja varten pystytetyssä katoksessa oli mukava levätä, syödä kotoa vietyjä eväitä, juoda termospullossa vietyä kahvia ja seurata nelostien liikennettä. Hyvissä ajoin ennen pimeää pääsimme Kouvolaan tyttäremme kotiin, jossa viivyimme neljän yön ajan. Lauantaina ja maanantaina autoin Seppoa kaapelikaivannon avaamisessa talon taakse tulevia pihavaloja varten.

 Sunnuntaina kastettiin nuorin lastemme lapsi, samalla kuulimme ensi kerran Santtu Topias nimen, jonka vanhemmat olivat pojalleen valinneet. Kastamisen jälkeen sain osallistua rukoukseen kun luin isovanhempien rukouksen. Ensi kerran näin Tainan miehen, Sepon vanhemmat. Mukavia tuttavuuksia.

 Tiistaina suuntasin auton kohti Karjalaa, poikkesimme katsomassa vanhinta tytärtämme Lappeenrannassa, mutta yöksi menimme Astan ja Erkin luokse Ruokolahdelle. Illalla sain toisen kuuman saunakokemuksen sillä reissulla, ensimmäinen oli ollut lauantaina Kouvolassa. Keskiviikkona pysähdyimme ostoksille Kerimäen S-Markettiin, mutta pian     Etelä- ja Itä-Suomen kierroksella päädyimme Kaisan kanssa lopuksi Savonrannalle. Kävimme Siljan haudalla Ainin ja Kaisan kanssa, sytytin siellä kaksi Siljan lapsuuden kylästä ostamaani enkelikynttilää ja Astan kynttilän. Olisimme vieneet kanervia, mutta olivat loppuneet paikallisesta kaupasta, enkä arvannut ostaa Kerimäeltä. 

 Aini- mummin tarjoaman mainion hernekeiton ravitsemina pääsimme Kaisan kanssa Levän taloon, josta Arto oli ehtinyt lähteä työhönsä, mutta avain löytyi ja kotiuduimme nopeasti tuttuun taloon. Torstain aamuna kävin purkamassa vähän piikkilankaa metsässä, Kaisa oli valmistautunut eväineen kotimatkalle, mutta Arto pyysi meitä viivähtämään vielä sen päivän ja seuraavan yön ajan. Niin teimme ja hyvä oli, sillä Arto kertoi ikävöivänsä Siljaa ja haluavansa kerran taivaaseen hänet nähdäkseen. Niin saimme Kaisan kanssa siunata nöyrää armon kerjääjää iankaikkisen evankeliumin siunauksella, ja siitä aukeni iloa meille kaikille. 

 Ehdin pari kertaa käydä purkamassa vanhaa piikkilangasta tehtyä aitaa, torstaina aamupäivällä lähdimme kotimatkalle. Havukaisella poikkesimme kertomassa iloiset uutiset, vajaan tunnin siellä viivähdimme, mutta kun koti kutsui, ajoin ensin Rautalammille ostamaan kahvimaitoa. Kahvitauon palelimme Kivisalmen alueella, mutta pian kylmä ajoi meidät matkaan. Vaihteeksi ajoin Keitele nimisen järven itäpuolella Neiturin maisemien kautta. Pimeä alkoi sillä seudulla laskeutua, tielläkin oli sohjoa, mutta ainakaan oli vähän vastaan tulijoita ja edellä menijöitä syytämässä sohjoa ja rapaa tuulilasiimme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti